estevalmennus

Valmentajana pahamaineinen Satu, ratsastajana Sanni.

Tänään harjoittelimme Ilpon kanssa perinteisellä kahdeksikolla laukanvaihtoja sekä temponmuutoksia. Nuo päissä olevat esteet olivat alkutunnista raviväleillä, joten ennen ja jälkeen laukanvaihdoin teimme siirtymisen raviin.

Aloitimme tunnin tekemällä itsenäisesti siirtymisiä ravista käyntiin ja toisinpäin. Ilpo tuntui hieman energiseltä, joten siltä irtosi kivoja siirtymisiä, käyntisiirtymiset jäivät välillä liian hitaiksi, ja koko poni tuntui olevan kokoajan pohkeen takana. Ratsastin sillä paljon väistöjä siirtymisten lisäksi, jotta saisin sen polkemaan alleen ja olemaan sopivasti pohkeen edessä. Siirtymiset alkoivat sujumaan hyvin, kun Satu huikkasi ettei päästä Ilpoa lössähtämään, vaan että se pysyisi hereillä myös pysähdyksessä.

Aloitimme hyppäämisen tulemalla ravissa sisään päädyssä olevalla sarjalle, laukassa alas, ja tarkoituksena oli päästä ensin viidellä laukka-askeleella seuraaville esteille. Koska Ilpo oli "hiukan" innoissaa, ensimmäisellä yrityksellä saimme nipinnapin neljä, ja viimeinenkin tuli niin pohjaan että luulin Sadun heittävän meidät maneesista ulos samantien

- Tuu uudestaan ja yritä edes keskittyä tällä kertaa siihen touhuun, muuten tuutte koko tunnin ravissa tänne. 

Tulimme uudestaan ja tällä kertaa saimme väliin tarvittavan viisi askelta.

- Ei siellä tarvi kuitenkaan käsijarru päällä ratsastaa. Satu kiljaisi niin että meinasin pudota selästä pelkästä säikähdyksestä

-Tuu uudestaan, ja lakkaa roikkumasta siellä suussa, tai sen ponin suupielet venyy kohta korviin.

- No hitto se lähtee kun nato-ohjus jos löysään.

- Sitten opettelet istuun siellä tai katkastaan sulta ne ohjat kokonaan.

Kolmas kerta toden sanoo, ja tulimme täydellisesti viidellä askeleella. Seuraavaksi ratsastimme neljällä ja Ilpo alkoi selkeästi innostua vielä enemmän.

- Jes hyvä, nyt kun tuut seuraavan kerran, niin jatka oikealle tuut laukassa ton keskellä olevan puomin, vaihdat sen päällä tai jälkeen laukan ja ratsastat tuolta päädystä noiden esteiden ohi. Onko selvä ?

- Joo!

Nostaessani laukan, Ilpo varmasti tajusi että nyt mennään eikä meinata. Istuin kuin perunasäkki sen selässä, jotta saisin sen kulkemaan haluamaani tahtia. Ensimmäinen este ylittyi nätisti ja sain sarjan väliin tarvittavat neljä askelta. Kääntäessäni oikealle Ilpo meinasi hiukan painaa lapa edellä, ja yritin epätoivoisesti suoristaa sitä. Laukanvaihto olisi varmaan onnistunut hyvin, mikäli emme olisi tulleet lapa edellä, puomin jälkeen tunsin että tulimme ristilaukalla alas ja jouduin korjaamaan asian siirtymällä raviin ja nostamalla laukan uudestaan.

- Jes ja ei muuta kun uudestaan, älä anna sen puskea lapa edellä, muuten tulee ristilaukka.

Tällä kertaa meillä oli hieman ongelmia sarjan askeleissa, Ilpo halusi mennä neljällä ja minä viidellä, päädyimme kompromissiin ja Ilpo otti ihmeellisen puolikkaan askeleen. Kääntyessäni oikealle sain ponin suoristettua ettei se painaisi lapa edellä ja pää vinossa vasemmalla. Ilpo vaihtoi hienosti tällä kertaa oikean laukan, emmekä joutuneet korjaamaan sitä.

- Se oli tosi hyvä, vähän haparoitte tuossa sarjalla, mutta hyvin korjasit sen. Tulkaa vielä pari kertaa toiseen suuntaan ja lopetellaan sitten. 

Ilpo hyppäsi nätisti vielä toiseenkin suuntaan ja päätimme lopettaa, sen verran se oli hionnut ja kuitenkin toiminut todella hyvin. Veryttelin loppuun pidemmälle ohjella ja annoin ponin venyttää eteen-alas jotta se ei olisi huomenna kipeänä. Loppukäyntien ajaksi heitimme sille villaviltin selkään.

© Sanni